Pukeutuminen kylmillä keleillä
Lähinnä ihoa vasten oleva vaatekerros on hyvä olla teknistä materiaalia, joka siirtää kosteuden iholta seuraavaan kerrokseen. Keskikerroksen on hyvä olla kostetutta imevää materiaalia, kuten villa tai puuvillamateriaalia, ja välikerroksia puetaan tarpeen mukaan. Kerrospukeutuminen on tehokkainta, sillä ilma lämmittää. Paksuja toppahousuja parempi vaihtoehto on esimerkiksi useampi kerros vähän löysempi pari tuulenpitäviä reisitaskuhousuja. Uloimman kerrokset tehtävä on suojata ulkoapäin tulevalta kosteudelta ja tuulelta.
Jos ulkona liikutaan reippaasti niin nyrkkisääntönä pue sen verran päälle, että aluksi tuntuu viileältä. Hikoilu on myrkkyä pakkasella.
Tumput on paremmat kuin sormikkaat, näin sormet lämmittämään toisiaan ja lämpöä haihduttava pinta-ala vähenee.
Pää täytyy pitää lämpimänä, sillä pään kautta haihtuu paljon enemmän lämpöä verrattuna muihin ruumiinosiin. Kovalla pakkasella aito turkiskarvalakki, kypärä- tai kommandopipo suojaavat hyvin. Erittäin kovilla pakkasilla ja/tai kovassa viimassa myös suojalasit suojaavat. Niskaa ja kaulaa suojaamaan kunnollinen kauluri/kaulaliina. Pitkässä se hyöty, että voi säädellä lämpötilan mukaan. Kylmyys kaulan alueella aiheuttaa helposti niska- ja sitä kautta päänsärkyä. Myös korvat pitää suojata, riittävä pipo ja tuulella huppu lisäksi.
Jalkineissa tulee olla jalalle tilaa liikkua, sillä varpaiden liike tehostaa verenkiertoa. Toimivin ratkaisu on väljä talvisaapas ja ihoa vasten keinokuituinen kosteutta siirtävä sukka ja sen päälle ohut tai paksu villasukka sään mukaan.
Kylmällä kelillä kannattaa liikkeessä pitää sen verran vähemmän vaatetta päällä, ettei hikoa paljoa ja lisätä sitä tauoilla reilusti.
Jos kylmä alkaa kuitenkin hiipiä luihin niin liiku! Liikuttele kasvojen lihaksia kipristele sormia ja varpaita, niin veri kiertää paremmin. Usein kylmällä etenkin lapsilla posket, leuka ja nenänpää alkavat ensimmäisinä punoittaa ja näyttää paleltumisen merkkejä. Hyvä ensiapu tähän on lämmittää ko. kohtia esim. lämpimällä kädellä.
Materiaalit:
Puuvilla
Puuvillaisia vaatteita ei pidä käyttää talvella jos vaarana on hikoileminen, sillä ne sitovat itseensä kosteuden ja eivät enää lämmitä. Puuvillan kosteutta imevää ominaisuutta voidaan tosin käyttää hyväksi pukemalla puuvillainen paita muun paksumman välipaidan päälle, jolloin välipaita pysyy kuivana.
Villa
Luonnonvilla on hyvä vaatemateriaali kylmillä keleillä. Se lämmittää märkänäkin, eikä ala helposti haisemaan. Villatuotteita ei kannata pestä usein, sillä niissä on suojaavaa rasvaa joka vähenee pestäessä. Sen sijaan villavaatteet on hyvä tuulettaa; mitä kylmempi sen parempi. Jotkut ihmiset ovat herkkiä villalle, niin heille sopii hienompi angora tai merinovilla. (yleensä melko kalliita kylläkin)
Tuuli-indeksi
Tuuli lisää kylmä purevuutta, sillä se tehostaa jäähtymistä. Niin kutsutulla windchill-indeksillä pyritään kuvaamaan ilman lämpötilan ja tuulen jäähdyttävyyden yhteisvaikutusta.
Esimerkiksi 0°C ja 10 m/s tuuli jäähdyttää yhtä tehokkaasti kuin - 15°C seisova ilma,
- 5°C ja 10 m/s tuuli jäähdyttää yhtä tehokkaasti kuin - 22°C seisova ilma,
- 10°C ja 10 m/s tuuli jäähdyttää yhtä tehokkaasti kuin - 29°C seisova ilma.
edit: Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy pakkasen purevuustaulukko, josta saa helposti tarkistettua purevuuden. http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/Pakka ... /index.php -Lekter
Rasvaaminen
Vältä pakkasvoiteiden ja rasvojen käyttöä, sillä ne eivät auta ennaltaehkäisemään paleltumia. Päinvastoin ne antavat väärän turvallisuuden tunteen. Voideltu iho tuntuu lämpimämmältä kuin onkaan, minkä takia muu suojautuminen unohtuu. Rasvan ansiosta iho ei myöskään kirvele tai arista, jolloin paleltumaa ei osaa epäillä. Puolustusvoimien tekemien tutkimusten mukaan rasvaaminen kasvattaa paleltumavaaraa poskipäillä kaksinkertaiseksi, nenällä kolminkertaiseksi ja korvilla jopa kuusinkertaiseksi.
Ihon oma rasva- ja nukkakerros suojaa pahaiten. Älä siis pese äläkä rasvaa kosteusvoiteellakaan kasvojasi ennen pakkasilmaan menoa. Vältä myös partaveden ja hajuveden käyttöä kavoilla ennen ulkoilua. Pakkasilma kuivattaa ihoa, joten ihon kosteudesta tulisi huolehtia, mutta suorita rasvaaminen edellisenä iltana tai hyvissä ajoin ennen ulosmenoa.
Jos ulkona liikutaan reippaasti niin nyrkkisääntönä pue sen verran päälle, että aluksi tuntuu viileältä. Hikoilu on myrkkyä pakkasella.
Tumput on paremmat kuin sormikkaat, näin sormet lämmittämään toisiaan ja lämpöä haihduttava pinta-ala vähenee.
Pää täytyy pitää lämpimänä, sillä pään kautta haihtuu paljon enemmän lämpöä verrattuna muihin ruumiinosiin. Kovalla pakkasella aito turkiskarvalakki, kypärä- tai kommandopipo suojaavat hyvin. Erittäin kovilla pakkasilla ja/tai kovassa viimassa myös suojalasit suojaavat. Niskaa ja kaulaa suojaamaan kunnollinen kauluri/kaulaliina. Pitkässä se hyöty, että voi säädellä lämpötilan mukaan. Kylmyys kaulan alueella aiheuttaa helposti niska- ja sitä kautta päänsärkyä. Myös korvat pitää suojata, riittävä pipo ja tuulella huppu lisäksi.
Jalkineissa tulee olla jalalle tilaa liikkua, sillä varpaiden liike tehostaa verenkiertoa. Toimivin ratkaisu on väljä talvisaapas ja ihoa vasten keinokuituinen kosteutta siirtävä sukka ja sen päälle ohut tai paksu villasukka sään mukaan.
Kylmällä kelillä kannattaa liikkeessä pitää sen verran vähemmän vaatetta päällä, ettei hikoa paljoa ja lisätä sitä tauoilla reilusti.
Jos kylmä alkaa kuitenkin hiipiä luihin niin liiku! Liikuttele kasvojen lihaksia kipristele sormia ja varpaita, niin veri kiertää paremmin. Usein kylmällä etenkin lapsilla posket, leuka ja nenänpää alkavat ensimmäisinä punoittaa ja näyttää paleltumisen merkkejä. Hyvä ensiapu tähän on lämmittää ko. kohtia esim. lämpimällä kädellä.
Materiaalit:
Puuvilla
Puuvillaisia vaatteita ei pidä käyttää talvella jos vaarana on hikoileminen, sillä ne sitovat itseensä kosteuden ja eivät enää lämmitä. Puuvillan kosteutta imevää ominaisuutta voidaan tosin käyttää hyväksi pukemalla puuvillainen paita muun paksumman välipaidan päälle, jolloin välipaita pysyy kuivana.
Villa
Luonnonvilla on hyvä vaatemateriaali kylmillä keleillä. Se lämmittää märkänäkin, eikä ala helposti haisemaan. Villatuotteita ei kannata pestä usein, sillä niissä on suojaavaa rasvaa joka vähenee pestäessä. Sen sijaan villavaatteet on hyvä tuulettaa; mitä kylmempi sen parempi. Jotkut ihmiset ovat herkkiä villalle, niin heille sopii hienompi angora tai merinovilla. (yleensä melko kalliita kylläkin)
Tuuli-indeksi
Tuuli lisää kylmä purevuutta, sillä se tehostaa jäähtymistä. Niin kutsutulla windchill-indeksillä pyritään kuvaamaan ilman lämpötilan ja tuulen jäähdyttävyyden yhteisvaikutusta.
Esimerkiksi 0°C ja 10 m/s tuuli jäähdyttää yhtä tehokkaasti kuin - 15°C seisova ilma,
- 5°C ja 10 m/s tuuli jäähdyttää yhtä tehokkaasti kuin - 22°C seisova ilma,
- 10°C ja 10 m/s tuuli jäähdyttää yhtä tehokkaasti kuin - 29°C seisova ilma.
edit: Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy pakkasen purevuustaulukko, josta saa helposti tarkistettua purevuuden. http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/Pakka ... /index.php -Lekter
Rasvaaminen
Vältä pakkasvoiteiden ja rasvojen käyttöä, sillä ne eivät auta ennaltaehkäisemään paleltumia. Päinvastoin ne antavat väärän turvallisuuden tunteen. Voideltu iho tuntuu lämpimämmältä kuin onkaan, minkä takia muu suojautuminen unohtuu. Rasvan ansiosta iho ei myöskään kirvele tai arista, jolloin paleltumaa ei osaa epäillä. Puolustusvoimien tekemien tutkimusten mukaan rasvaaminen kasvattaa paleltumavaaraa poskipäillä kaksinkertaiseksi, nenällä kolminkertaiseksi ja korvilla jopa kuusinkertaiseksi.
Ihon oma rasva- ja nukkakerros suojaa pahaiten. Älä siis pese äläkä rasvaa kosteusvoiteellakaan kasvojasi ennen pakkasilmaan menoa. Vältä myös partaveden ja hajuveden käyttöä kavoilla ennen ulkoilua. Pakkasilma kuivattaa ihoa, joten ihon kosteudesta tulisi huolehtia, mutta suorita rasvaaminen edellisenä iltana tai hyvissä ajoin ennen ulosmenoa.